Yleistä säätiöstä | Säätiön toiminta | Säkkijärvi | Linkit & liitteet
ETUSIVU

YLEISTÄ

TOIMINTA

TAPAHTUMAT

SÄKKIJÄRVI

STANDAARI
POLKKA
SIJOITTUMINEN
KYLÄT
VAAKUNA
KANSALLISPUKU

HALLINTO

MATKAT

KIRJALLISUUS

SÄKKIJÄRVI-LEHTI

MUISTOMERKIT

SÄKKIJÄRVI-TYTTÖ

HISTORIA


SÄKKIJÄRVEN KANSALLISPUKU


Kuva: Väinö Sepän kirjasta Säkkijärvi kautta aikojen

Säkkijärven kansallispuku luetaan kymenlaaksolaisiin kansallispukuihin. Väriltään se on lämpimän punainen. Puvun mallina on ollut säkkijärveläinen kansanpuku 1800-luvun puolimaista (K.M), punapohjainen kapeviiruinen hame, korkeavollinen liivi, valkeat ronkkauskirjontaiset paita ja esiliina. Päähineenä on leveäpitsinen tanu.
Kansallismuseossa (K.M) on Säkkijärveltä myös vollinuttu samaa raitakangasta. Alikekirjontaisen taskun malli on Vehkalahdelta (K.M).
Taskun vyönauha on pirtanauhaa ja se on säkkijärveläisen nauhan (K.M.7094:3) mukaan piirretty. Punainen on villalankaa ja valkea
pumpulista.
Hopeinen paljinsolki (K.M.A.4602) on myös Säkkijärveltä. Koristelu: kaiverrustyötä, solki patinoidaan.
Puvun kanssa voi myös pitää pitkähköä helminauhaa, missä vuorottelevat turkoosinsininen, musta ja himmeänvalkoinen helmi. Isommat helmet ovat keskellä ja pienenevät tasaisin ylöspäin.
Teoksessa Säkkijärvi kautta aikojen (Helsinki 1952) on Tyyne Vahterin kirjoitus
Säkkijärven puku. Siinä on myös kansallispuvun valmistusohjeet. Ensimmäinen Säkkijärven kansallispuku oli Alli Sepällä, Väinö Sepän puolisolla Säkkijärvi-juhlilla Kouvolassa 1952. Se oli koottu silloin Säkkijärvi kautta aikojen -muistojulkaisua varten, mikä valmistui tuolloin Säkkijärvi-juhliin. Nykyisin tuon puvun omistaa Väinö Sepän veljentytär Sirkka Ruuskanen.
Uuden puvun tilaamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen käsityökeskukseen.

Tiedot: Toini-Inkeri Kaukonen; Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut