Säkkijärven
kansallispuku luetaan kymenlaaksolaisiin kansallispukuihin. Väriltään
se on lämpimän punainen. Puvun mallina on ollut säkkijärveläinen
kansanpuku 1800-luvun puolimaista (K.M), punapohjainen kapeviiruinen
hame, korkeavollinen liivi, valkeat ronkkauskirjontaiset paita ja
esiliina. Päähineenä on leveäpitsinen tanu.
Kansallismuseossa (K.M) on Säkkijärveltä myös vollinuttu samaa
raitakangasta. Alikekirjontaisen taskun malli on Vehkalahdelta (K.M).
Taskun vyönauha on pirtanauhaa ja se on säkkijärveläisen nauhan
(K.M.7094:3) mukaan piirretty. Punainen on villalankaa ja valkea
pumpulista.
Hopeinen paljinsolki (K.M.A.4602) on myös Säkkijärveltä. Koristelu: kaiverrustyötä, solki patinoidaan.
Puvun kanssa voi myös pitää pitkähköä helminauhaa, missä vuorottelevat
turkoosinsininen, musta ja himmeänvalkoinen helmi. Isommat helmet ovat
keskellä ja pienenevät tasaisin ylöspäin.
Teoksessa Säkkijärvi kautta aikojen (Helsinki 1952) on Tyyne Vahterin kirjoitus
Säkkijärven puku. Siinä on myös kansallispuvun valmistusohjeet.
Ensimmäinen Säkkijärven kansallispuku oli Alli Sepällä, Väinö Sepän
puolisolla Säkkijärvi-juhlilla Kouvolassa 1952. Se oli koottu silloin
Säkkijärvi kautta aikojen -muistojulkaisua varten, mikä valmistui
tuolloin Säkkijärvi-juhliin. Nykyisin tuon puvun omistaa Väinö Sepän
veljentytär Sirkka Ruuskanen.
Uuden puvun tilaamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen käsityökeskukseen.
Tiedot: Toini-Inkeri Kaukonen; Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut